torstai 8. lokakuuta 2015

Ei ihan niinkuin odotettiin...

Valtiovarainministeri seisoi keskellä ylimmän kerroksen käytävää kädet puuskassa ja huuteli virkamiehiä näyttäytymään, mutta ainoa joka tuli paikalle oli ministerin henkilökohtainen avustaja, joka varovaisin askelin lähestyi ministeriä joka alkoi jo huolestuttavasti punottamaan tuloksettoman melun aiheuttamisesta.
Käytävä, joka normaalisti oli puheensorinan, puhelimien pirinän ja touhukkaasti paikasta toiseen liikkuvien virkamiesten kansoittama, oli nyt täysin autio ja haudanhiljainen, ainoa ääni joka kuului oli ministerin puhina ja pihinä.

Avustaja näki että ministeri oli aivan hikinen, ja kysyi varovaisesti onko ministeri kenties juossut kaikki portaat hissin käyttämisen sijaan... johon ministeri murahti että oli joutunut kävelemään kotoaan koko matkan ministeriöön saakka. Kelvoton autokuski oli vastannut aamulla vielä puhelimeensa (henkilökohtaiseen, tietty, ministeriön puhelimet eivät enää toimineet kun laskut olivat jääneet maksamatta jo lähes puolen vuoden ajalta ja operaattori oli ilmoittanut ettei siellä hyväntekeväisyyttä tehdä) ja ilmoittanut että auto on parkissa Hertsikassa polttoaineen loputtua (ministeriön kortit eivät enää kelvanneet, kun laskut olivat olleet maksamatta jne.) ja samaan hengenvetoon ilmoitti että irtisanoutuu oitis ministeriön tehtävistä, kun palkkaa ei ole kuulunut kolmeen kuukauteen. Kelvoton vielä ilmoitti "ettei tässä mitään taksvärkkiä olla tekemässä" vaan ruokaakin tarttis saada.

Ministeri oli koettanut pyydystää taksin, mutta taksikeskuksen tiedote kertoi että kaikki taksit ovat poissa ajosta, syynä polttoainepula. Vain ambulansseille ja poliisille oli polttoainetta, ja nekin vain hälytysajoon joista kaikista tuli tehdä erikseen kirjallinen selvitys. Muutoin koko maa on vain varmuusvarastojen varassa, sillä vaihtotaseen ylenmääräisestä alijäämästä johtuen kaikki ostot ulkomailta on jäädytetty maksamattomien laskujen vuoksi.

Myöskään julkinen liikenne ei enää liikkunut, kun kaikki kuljettajat olivat irtisanoutuneet maksamattomien palkkojen vuoksi. Osa, katalat, olivat jopa muuttaneet ulkomaille hakemaan töitä, loppujen ollessa palstaviljelmillään jotta saisivat edes jotain syötävää, kaupoissa kun ei ollut enää mitään ostettavaa. Suuri osa kaupoistakin oli lopettanut toimintansa kannattamattomana kun ei enää ollut riittävästi maksavia asiakkaita, ja niistäkin jotka vielä kävivät kaupassa olivat maahanmuuttajia jotka usein yrittivät poistua maksamatta "ostoksiaan".
Eivätkä kaupat enää huolineet Kelan maksuosoituksia, koska nekin olivat kaikki viimeisen puolen vuoden ajalta maksamatta.

Näin siis Ministeri oli saapunut Munkkiniemestä ministeriöön, joka kertakaikkiaan vaikutti hyljätyltä. Onneton avustaja ilmoitti ministerille että aamuvarhaisella ministeriössä työskentelevät olivat saaneet aikaan pikaisen kokoontumisen ja ilmoittaneet sen seurauksena irtisanoutuvansa kaikki ministeriön palveluksesta ilman irtisanomisaikaa.
Syynä mainittiin kolmen kuukauden maksamattomat palkat, asia, joka saattaa paatuneimmankin demarin moraalisen selkärangan katkeamaan. No, puolet olivat lähteneet kyllä jo heti ensimmäisen maksamattoman kuukauden jälkeen, ne luopiot. Olivat arvioineet että ei kannata juuri tähän enää panostaa, jos vaikka jostain löytyisi työtä josta saa ihan oikeaa palkkaakin. Tai voihan sitä aina aloittaa palstaviljelyn.

Ministeri tuijotti avustajaansa silmät pyöreinä, tuskin uskoen korviaan: Missä ovat nyt ministeriön uskotut virkamiehet, miten tästä voi tulla mitään ilman verojen keräämiseen perehtynyttä ja ammattitaitoista inkvisitioväkeä? Millä nyt voisi puristaa katalista kansalaisista enää senttiäkään irti? Eihän veroprosentit vielä ylittäneet edes sataaneljää...

Varmistauduttuaan että avustaja oli aivan tosissaan, eikä ministeriössä ollut enää ensimmäistäkään virkamiestä töissä, alkoi ministerin pääkopassa pikkuhiljaa alkaa itämään ikävä ajatus siitä että nyt homma oli kussut reisille pahanpäiväisesti.

Samassa tuokiossa käytävän ovesta tuppasi sisään delegaatio, jonka ministeri tunnisti tulevan maahanmuuttovirastosta. Ensimmäisenä ääneen ennätti ko. viraston johtaja, joka heti ensimmäisenä tivasi että miksi ministeriössä ei vastata puhelimeen, ja lähes samalla hetkellä muisti että tilannehan oli sama maahanmuuttovirastossa, jonka senkin puhelinlaskut olivat maksamatta eikä puhelimet toimineet. Hiukan nolona johtaja pyysi anteeksi huonoa käytöstään, mutta muistutti että ollaan sentään valtionvarainministeriössä, jossa ei luulisi olevan pulaa rahasta.

Ministeri kertoi että jostain kummallisesta syystä kaikki viranhaltijat olivat ryhtyneet korpilakkoon, eihän palkka ollut kuin kolme kuukautta myöhässä! Maahanmuuttoviraston delegaatio vilkuili toisiaan hermostuneena, sillä alkoi ikävästi näyttämään siltä ettei taida paljon tulla apua täältäkään. Mutta maahanmuuttoviraston johtaja sitten kokosi itsensä, ja ilmoitti ministerille että nyt on piru merrassa, sillä maahanmuuttajien avustukset ovat päivän myöhässä, ja tulkit yms. henkilöstö ovat jo valittaneet että ei sitä noin vain voida jättää palkkoja, avustuksia ja tukia maksamatta.

Ministeri toki tiesi ettei kantasuomalaiset olleet enää saaneet eläkkeitään puoleen vuoteen, sosiaalitukeen oikeutetuilla oli jo yhdeksän kuukauden putki ilman tukia. Mutta että maahanmuuttovirasto! Se oli kertakaikkiaan liikaa!

Ministeri tiedusteli avustajaltaan, että onko tietoa miksi rahaa ei enää liiku, eikä verovaroja kerry. Avustaja änkytti hetken, mutta sai sitten sanottua että ei ole, eikä tule. Pankkien viimeinenkin henkilöstö oli mennyt lakkoon, kun ei palkkoja ollut maksettu, pankkien saldot olivat miinuksella koska kansalaiset olivat nostaneet viimeisetkin säästönsä, ja koska pankit olivat kiinni niin mikään rahaliikennekään ei toiminut. Ei edes netistä ollut apua, sillä valtion erääntyneet ja maksamattomat laskut olivat saaneet viimeisenkin nettioperaattorin sulkemaan kaikki piuhat jotka johtivat maailmalle.

Lisäksi avustaja totesi että viimeisetkin veronmaksajat jotka eivät vielä olleet muuttaneet maasta, olivat lopettaneet verojen maksun, osin sen takia että pankit eivät toimi, osin siksi etteivät enää saaneet velkaa että saisivat veronsa maksettua. Olihan veroaste jo ylittänyt sata prosenttia, että saadaan kunniakansalaisille maksettua kaikki mitä kehtaavat vain pyytää, ja tukihenkilöstökin tarvitsi oman osansa...
Avustaja mainitsi myös, että jokseenkin kaikki yritykset olivat siirtäneet liiketoimintansa pois Suomesta, eihän siellä enää voinut liiketoimintaa harjoittaa kun valtion verotus vei kaiken mitä yritys tuotti, välillä jopa enemmän.

Ministeri harkitsi hetken, ja kysyi seuraavaksi että eikö voida lainata ulkomailta? Avustajan kommentti oli hyvin kuiva, todeten ettei luottoluokituksen putoamisen myötä öö-luokkaan ja 500 miljardin valtionvelan takia kukaan enää lainaa rahaa maalle jolla ei ole verotuloja, yrittäjiä, teollisuutta eikä edes juuri työntekijöitäkään, vaikka sosiaalipuolen virkamiehiä oli vaikka koko maailman tarpeisiin, ja maahanmuuttajiakin niin paljon että olisi vaikka millaisen karjuvan työvoimapulan paikannut. Jos olisi ollut töitä. Ja työhaluja.

Nyt ministeri alkoi jo tuskastua: Eihän tämä voi olla totta! Maailman rikkaimpia maita ja silti aivan konkurssissa. Johon avustaja totesi, että se oli 30 vuotta sitten, ennen kultamunien kuoriutumista.
Avustaja muistutti että huolimatta SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton voimin väkisin läpi runnoman lain maastamuuttajien jäähyväisverosta jolla vietiin 30 % lähtijän varallisuudesta, oli lähtijöiden virta ollut ehtymätön, kunnes maahan ei enää jäänyt juuri muita kuin tukirahalla eläjiä. Joilta nyt siis oli rahat loppuneet.
Ministeri kysyi että kun kerran on niin paljon virkamiehiä, sadoin tuhansin, niin eikö niiltä enää muka heru verotuloja? Avustaja muistutti että kas, verovaroistahan ne virkamiesten palkat maksettiin, joten jos ei ole verotuloja muualta, niin ei niitä ole virkamiehiltäkään. Kun ei se raha taskusta toiseen siirtämällä mihinkään lisäänny.

Tällainen ei kerta kaikkiaan käy, tuumi ministeri, ja päätti ottaa puhelun EU:n komissioon. Vain huomatakseen, ettei puhelin toimi, pelkkä lakoninen viesti kertoi että liittymä on suljettu. No perkele, laitetaan sitten postia ihan vanhaan malliin, eihän siinä mene kuin viikko, kyllä se aika tässä pärjätään! Ministeri kirjoitti tiukkasanaisen vaateen EU:lle ja laittoi sitten vielä kopion IMF:lle (joutui kirjoittamaan molemmat käsin, kun kopiokone ei toiminut kun ei ollut virtaa kun ... jne)
Kun kirje oli valmis, ja jostain kansliapäällikön laatikosta löytyi vielä kirjekuoria ja postimerkkejäkin, niin ministeri kutsui avustajan luokseen ja antoi kirjekuoret käteen ja sanoi että näillä on sitten kiire.

Avustaja piteli kuoria kädessään hiukan hämmentyneenä, ja totesi sitten ministerille että pitääkö hänen lähteä viemään ne henkilökohtaisesti Brysseliin ja missä sitten IMF päämajaansa pitääkään? Ministeri tuijotti hämmästyneenä avustajaa, että "hulluko nä olet", ja sitten kysyi sitä myös. Avustaja totesi, että ei niitä voi postittaa, kun postilaitos lopetti toimintansa jo melkein kuukausi sitten, kun ei ollut postia, ei valtion tukea eikä mitään mitä postittaa. Eikä enää saanut luottoa ulkomaisilta postiyrityksiltäkään, joten no way, posti ei kulje. Eikä lentoliikenne, junat, bussit eikä mikään muukaan millä voisi jotain siirtää. Huoltoasematkin olivat venäläisiä lukuunottamatta lopettaneet toimintansa, kun ei ollut enää maksavia asiakkaita.
Venäläiset asemaketjuthan saivat tukea suoraan Venäjältä, pitihän olla valmius siihen että venäläisten panssareilla on polttoainetta jos sattuu olemaan tarvista joku päivä mikäli tulee asiaa tuonne länteen päin. Muille kyllä polttoainetta ei herunut kuin rahalla.

Tässä kohtaa ministeriä alkoi oikein todenteolla huolettamaan, että oliko tullut tehtyä pahanlaatuinen virhearvio kun päätettiin että Suomi ottaa vastaan kaikki jotka vain viitsivät tulla elätettäväksi, aitoon Ruotsin malliin. Vaikka olisihan sitä pitänyt arvata ettei se hyvin mene, kun Ruotsi juuri edellisessä kuussa oli ilmoittanut että feministinen hallinto antaa tilaisuuden islamistiselle hallinnolle, ja hallituksen vaihtumisesta oli laadittu pikavauhtia asiakirja jolla Ruotsi muutettiin sharia-lain alaiseksi hallintoalueeksi.

Mutta kun oli juuri oltu niin monikulttuusessa nosteessa, ja niin ministeriössä kuin vihervasemmiston puolelta oli riemuittu että vähin erin viimeisetkin rassistit ja fassistit olivat lähdössä maasta, ja viimeisen rahastuksen jälkeen vain voittajat jäävät kentälle.

Tosin, viimeiset tiedot jotka vielä oli saatu Ruotsista ennen yhteyksien katkeamista kertoivat että uusi hallinto oli pikavauhtia saattanut voimaan uudet islamistiset sharia-lait, jonka perusteella kaikki kantaruotsalaiset oli uudelleenmääritelty dhimmeiksi, joilla ei enää ole mitään muita oikeuksia kuin maksaa veroa. Edes maasta muuttaminen ei ollut sallittu. Ja kaikenlaisesta vastaannapisemisesta oli vain yksi rangaistus: Teloitus.

Ruotsista Suomen puolelle viikko sitten pikkualuksilla rantautuneet pakolaiset vahvistivat tiedoillaan asian, ja hyvin huolestuneena vielä pari päivää sitten Suomen hallitus oli miettinyt että tulikohan sittenkin ns. hätäkakka?
Hetkisen tosin eläteltiin toivoa että uudesta ruotsalaisesta pakolaisuudesta saataisiin uutta voimaa veronkeräykseen, mutta sitten ilmeni että nämä pakolaiset olivat saaneet mukaansa vain henkiriepunsa, kaikki verotettava varallisuus oli jäänyt Ruotsin uudelle hallinnolle.
Mutta jostain syystä Ministeri ei ollut enää viimeisen kokouksen jälkeen saanut ketään hallituksen jäsentä kiinni, ja vaikka uskollinen avustaja oli käynyt lähes kaikkien hallituksen edustajien asuinnoilla, niin jokaisessa oli oli vain ollut tiedote siitä että on matkoilla ilman tarkempaa aikaa palaamisesta.

Ministeri alkoi miettimään että piru vie, kyllähän jotain pitäisi voida tehdä! Saisikohan EU-alueelta haettua poliittisen pakolaisen statusta ja muuttoa vaikka Saksaan? Siellähän olisi varmaan kysyntää pitkän juoksun poliittiselle broilerille... 

4 kommenttia:

  1. Vaikka tilanne on vakava, niin ehkä poskensoitto silti kannattaa. Laitoin siis blogisi omalle linkkilistalleni. Molemmat kirjoituksesi ovat osuvia.

    VastaaPoista
  2. Tervehdys, Ykä! Kiitos kommentistasi ja linkityksestä, sitähän saa suorastaan lentävän lähdön tällä lailla. Tietää että ainakin joku lukee näitä sepustuksia...

    Tilanne on vakava, mutta vaikkei muuta voi kuin kirjoitella, niin ehkä sitä aina saa jonkun heräämään.

    VastaaPoista
  3. Olen suositellut Ykän blogia tuttavapiirissäni ja jokunen on kertonut niitä lukeneenakin, joten eiköhän nämä vähän kerrassaan leviä.
    Hyvää settiä Varakaani, jatka hommaa sanoo Huru-ukko

    VastaaPoista
  4. Tervehdys, Huru-ukko! Kiitos kommentista, koetetaan jatkossakin tarjota jotain sellaista luettavaa jota viitsii myös lukea.

    VastaaPoista